| KALKKILAASTIT - HISTORIAA VAI NYKYPÄIVÄÄ? |
| Julkisivuissa yleisimmin käytetty laasti on nykyään ns. märkälaastia, johon on työmaalla lisätty sementtiä. Puhdasta kalkkilaastia käytetään harvemmin julkisivuissa, poikkeuksena historialliset kohteet. Rappauksen onnistumiseen vaikuttavat käytettyjen materiaalien lisäksi rapparin ammattitaito ja ulkoiset olosuhteet ja niiden huomioonottaminen. |
| Yleisesti voidaaan todeta, että kaikilta laasteilta vaaditaan joitakin yhteisiä ominaisuuksia: |
| - hyvää pakkasenkestävyyttä. Pakkasenkestävyyteen voidaan vaikuttaa mm. runkoaineen (hiekan) rakeisuudenjakaumalla. Laastien pakkasenkestävyys riippuu laastin karbonatisoitumisnopeudesta, sideaineen laadusta ja laastikerroksien paksuudesta. Ei tule myöskään unohtaa jälkihoitoa eli kostutusta. |
| - työstettävyyttä. Yleensä kaikilla laasteilla, joissa on käytetty märkäkalkkia, on erinomainen työstettävyys. Työstettävyyteen kuuluvat seuraavat ominaisuudet: notkeus, työstettävyysaika ja tarttuvuus. Märkälaasteissa työstettävyyttä säädellään ensisijaisesti runkoaineen koostumuksella ja määrällä sekä sideaineen ja veden määrällä. |
| - laastiin ja käyttötarkoitukseen soveltuvat sideaineet. Käytetäänkö puhdasta kalkkilaastia, kalkkilaastia johon on lisätty hydraulista kalkkia vai turvaudutaanko kalkkisementtilaastiin. Nykyisin julkisivuissa yleisimmin käytetty laasti on kalkkisementtilaasti. |
| - optimaalista runkoaineen rakeisuusjakaumaa. Runkoaineen suhteutuksella voidaan vaikuttaa parhaiten laihojen laastien ominaisuuksiin. Lihavissa lasteissa runkoaineen raekokojakaumalla on vähemmän merkitystä. |
| Mitkä seikat vaikuttavat käytettävän laastin valintaan? |
| Laastien valintaan vaikuttavat ainakin seuraavat seikat: |
| - alustan rakenne ja kunto |
| - kunnostettavan rakennuksen ikä ja historiallinen arvo |
| - rakennuksen luokitus eli onko rakennus tai jokin sen osa suojeltu |
| - korjaustarve; tehdäänkö paikkarappaus vai uusitaanko koko rappaus |
| - ulkonäköseikat: laastin sävy, pinnan struktuuri, runkoaineen väri, käytettävä maali |
| - rakennuksen kunto ja ikä, tyyliseikat |
| - rakennuksen sijainti: ilmasto-olosuhteet, säärasitus |
| - mahdollisesti vaurioita aiheuttavat kosteuslähteet |
| - vanhan laastin tyyppi ja kunto |
| 2 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA KALKKISEMENTTILAASTEISTA |
| 1. Edellä on puhuttu paljon ns. puhtaista kalkkilaasteista. Kuitenkin nykyään yleisimmin käytetty laasti julkisivuissa on kalkkisementtilaasti. Mitä seikkoja olisi huomioitava käytettäessä kalkkisementtilaasteja? |
| Ensinnäkin on hyvä muistaa, että kalkkisementtilaasti kovettuu aina nopeammin kuin laasti, jossa sideaine koostuu kalkista ja hydraulisesta kalkista. Kalkkilaastien vetolujuus on suhteessa puristuslujuuteen parempi kuin runsaasti sementtiä sisältävillä laasteilla ja näin ollen kalkkilaastien riskit kutistumishalkeilulle ja tartunnan menettämiselle ovat vähäisemmät kuin käytettäessä vahvoja kalkkisementtilaasteja. |
| 2. Minkätyyppisiä kalkkisementtilaasteja nykyään käytetään? |
Kalkkilaastista voidaan valmistaa kalkisementtilaastia työmaalla lisäämällä peruslaastiin sementtiä. Nykyisin julkisivuissa yleisimmin käytetty märkälaasti on ehkä K 100/900, johon työmaalla lisätään sementtiä 95 kg/kuutiometri (tai tilavuusosina 1:12), jolloin saadaan laasti: KS 65/35/600. Toinen yleinen laasti on K 100/1200, johon työmaalla lisätään sementtiä 130 kg/kuutiometri (tai tilavuusosina 1:8.5), jolloin saadaan laasti: KS 50/50/600. NÄMÄ OVAT VAIN ESIMERKKEJÄ EIVÄT OHJEITA. Yleisenä periaatteena on, että pintakerroksiin valitaan lujuudeltaan alempi laasti kuin alustaan. Tartunta- ja täyttörappauksen maksimi kiviaineksen raekoko on 4 mm ja pintarappauksen max. rae on joko 1.2 mm tai 2 mm. Roiskerappauksessa maksimi rae voi olla esimerkiksi 4-8 mm. Värillisessä pintalaastissa käytetään sideaineena valkosementtiä. |
| Lisätietoa saa Hyvinkään Betoni Oy: n julkaisemasta laastikirjasta (PDF) >> |
| COPYRIGHT HELSINGIN JULKISIVURAPPAUS OY 2010/ Jukka Kinnunen www.julkisivu.com |